SOTE SOPPAA

Petteri Orvon (kok) johtaman työryhmän esitys sosiaali   ja terveyspalvelujen uudistamiseksi on ongelmallinen. Jääräpäisesti ns. vastuukuntamalliin nojaava esitys on perustuslaillisesti  arveluttava. Lienee selvää, että mietintö on räikeässä ristiriidassa kuntien perustuslaillisen itsemääräämisoikeuden kanssa. Toteutuakseen se edellyttäisikin perustuslain muutoksia. Perustuslain muutokset edellyttävät Suomessa kahden eri eduskunnan enemmistön tuen. Nopeutetulla menettelyllä lakia voidaan toki muuttaa, mikäli edustajista 5/6 on esityksen kannalla. Tämän hetken eduskunnan poliittisten voimasuhteiden valossa tämä ei liene realistista. Edessä olisi siis lain muuttaminen pidemmän kaavan kautta.

Työryhmän tavoitteena ja lähtökohtana ollut SOTE  palveluiden järjestämisen ja rahoittamisen selkeyttäminenkään ei tunnu työssä toteutuneen. Malliesimerkki tästä on järjettömän monikanavaisen rahoitusmallin säilyttäminen. Monikanavainen rahoitusmalli tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että valtio tukee verovaroin niin julkista (valtionosuudet) kuin yksityistäkin (sairausvakuutuskorvaukset) terveyspalvelutuotantoa. Valitettava, mutta tunnettu tosiasia on, että meillä pienituloiset sairastavat enemmän kuin rikkaat. Eniten terveyspalveluita kuitenkin käyttävät suurempituloiset, vaikka heidän palvelutarpeensa ovat todellisuudessa vähäisimmät. Keskeisin syy tähän on monikanavainen rahoitusmalli. Hyvätuloiset hakeutuvat yksityislääkäriin heti, kun syytä ilmenee. Pienituloiset, työttömät ja eläkeläiset hakeutuvat jonottamaan terveyskeskuksiin vasta kun tarve on akuutti; muuhun heillä ei ole varaa.

Itse asiassa hallitus on jo, ehkä huomaamattaan, ryhtynyt  purkamaan monikanavaisuutta. Yksityisen sektorin sairausvakuutuskorvauksia se on leikannut kahdesti: viime vuonna (2012) tutkimuskorvauksia ja tänä vuonna (2013) matkakorvauksia. Leikkauksista tulleita kymmeniä miljoonia ei valitettavasti ole siirretty julkisen puolen terveyspalveluiden kohentamiseen. Niillä on subventoitu valtiontalouden yleistä alijäämää.




Julkaistu aamulehdessä 31.12.2013

Ranta-Tampellan  vesirakentaminen  likaisi Näsijärven

Pitkän tunnelin rakentamista on puolusteltu sillä, että se mahdollistaisi Ranta-Tampellan rakentamisen. Ranta-Tampellan rakentaminen suunnitelmien mukaan edellyttäisi Näsijärven rannan täyttämistä. Tällainen vesistötäyttö on ympäristöriski. Järven pohjan sedimenttikerroksissa on runsaasti teollisuuden vesistöön päästämiä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka liikkeelle lähtiessään saastuttaisivat paitsi Näsijärven niin mahdollisesti koko Kokemäenjoen vesistön.

Ranta-Tampellan rakentaminen edellyttäisi mittavia vesistötäyttöjä. Aspinniemen  ja  Massunlastenpuiston  täyttämiseen tarvittaisiin  470 000 kuutiometriä eli n 3500 kuorma-autollista kiviainesta. Täyttöalue olisi 500 metriä pitkä ja paikoitellen jopa 60 metriä leveä. Vesisyvyys alueella on syvimmillään 15 metriä.

Kyseenalaista on, kuinka sedimenttikerroksissa lepäävät, vesistölle vaaralliset aineet saadaan pysymään aloillaan, jos niiden päälle kaadetaan puoli miljoonaa kuutiota louhetta. Millä turvataan Näsijärven roimasti parantuneen veden laatu? Voimmeko vakuuttua siitä, ettei haitta-aineita pääse vieressä olevan kosken suun kautta valumaan aina Kokemäenjoen vesistöön asti?

Vesilain edellyttämän luvan vesistötäytölle myöntää aluehallintovirasto. Täyttöluvan hakijan mukaan ympäristöriskit eliminoidaan täyttöalueelle asennettavan suojaverhon avulla. Virasto pyysi lausuntoa lupahakemukseen myös Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaostolta. Jaosto ei ole vakuuttunut  suojaverhon toimivuudesta. Kesäkuussa antamassaan lausunnossa jaosto huomauttaa, että vesirakennuskohteissa suojaverhon paikallaan pysymisen kanssa on ollut ongelmia. Verho ei ole ollut tiivis, jolloin haitta-aineita on vuotanut vesistöön.

Jotta mahdollisesta täyttöhankkeesta selvittäisiin Näsijärveä saastumatta, tulisi työt paitsi suunnitella myös toteuttaa äärimmäisen huolellisesti.  Myös toteuttavan yrityksen asenne ympäristöriskien hallintaan olisi syytä olla kohdallaan. 

Viime päivien uutiset kuitenkin kertovat, ettei ympäristöriskien hyvä hallinta kuulu pitkän tunnelin louhintatöiden toteuttajaksi valitun Lemminkäinen Oy:n yrityskulttuuriin.

LINTUHYTIN ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN VALTUUSTOSSA TÄNÄÄN (13.5.2013)
 

Kaupunginvaltuusto saa tänään käsittelyyn Hervannan eteläpuolelle suunnitellun Lintuhytin uuden asuin alueen (kaava nro: 8255) asemakaava ehdotuksen. Kaava alue sijoittuu Ruskontien eteläpuolelle, ja on kaikkinensa kooltaan 48,5 hehtaaria. Toteutuessaan kaava mahdollistaa 300 uuden asunnon rakentumisen. Näistä 91 on Tampereelle kovasti kaivattuja omakotitalo tontteja. Lisäksi kaavaan on osoitettu 150 pientaloasuntoa ja 60 pienkerrostaloasuntoa. Kaava alueen suunniteltu rakennusoikeus on 48 470 kem2, joka laskennallisesti tarkoittaa 850 uutta Hervantalaista.

Kaava alueen länsilaidalla sijaitsee vanha, jo käytöstä poistettu maankaatopaikka. Kaavassa maankaatopaikan päälle on suunniteltu alueen lähivirkistyspaikka, jossa voisi olla tilat juniori jalkapallokentälle, skeittirampeille, BMX pyöräilyn harrastajille ja frisbee golfille. Maankaatopaikan maisemointi ja virkistys käyttöön ottaminen on aiheuttanut keskustelua mahdollisesti saastuneen maan kunnosta, ja sitä kautta vaikutuksista tuleviin käyttäjiin ja alueen ympäristöön vesistöineen. Kaavoitus teettikin alueen saastuneisuudesta tutkimuksen, jossa todettiin alueen käyttö virkistysalueeksi mahdolliseksi. Maaperästä ilmaan ei todettu erittyvän vaarallisia aineita niin paljoa, että se olisi käyttäjille haitaksi.

Alueen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maankaatopaikan alue tuleekin toteuttaa niin, että vettä läpäisemätöntä pintaa tai salaojitettuja aloja on riittävästi, jotta mahdollisesti pilaantuneiden maakerrosten läpi suodattuvan veden määrä vähenee. Näin toteutettuna alueen ympäristöä kuormittavat tekijät vähenevät. Aiemmin aluetta suunniteltiin lumenkaatopaikaksikin. Tähän nähden on nyt suunniteltu käyttö huolellisesti toteutettuna ympäristön kannalta huomattavasti riskittömämpi.

Huolta on kannettu myös Ruskontien pohjoispuolen teollisuusalueella sijaitsevan Toivonen- yhtiöiden jätteenkierrätyslaitoksen aiheuttamista melu – ja pölyhaitoista uudelle asuin alueelle. Lintuhytin pohjoisreunalta on matkaa laitokseen kuitenkin reilut 500 metriä, joten haittavaikutukset lienevät melko pieniä, jos niitä on ollenkaan. Laitoksen ja asuin alueen väliin, Huppionmäelle tulee lähitulevaisuudessa sijoittumaan muutakin teollisuus ja työpaikka aluetta. Tulevien toimintojen kohdalla vaikutukset uuteen asuin alueeseen tuleekin tutkia tarkoin.

Henkilökohtaisesti suurin huolenaihe minulle on uuden alueen ja sitä kautta uusien Hervantalaisten vaikutukset aluekeskuksen palveluiden ja liikenteen sujuvuuteen. Hervannan väkimäärän alati kasvaessa on palveluiden osalta suuntaus valitettavasti ollut viime aikoina päinvastainen. Myös alueen liikennejärjestelyihin tulee pikaisesti kiinnittää erityishuomiota. Mm. Hervannan valtaväylän liikennemäärät ovat jo pitkään olleet huolestuttavia. Ruuhka aikoina pieniinkään häiriöihin ei kerta kaikkiaan ole varaa. Lintuhyttihän ei ole ainoa Hervannan alueen uusista, asukkaita merkittävästi lisäävistä alueista. Tieteenkadun alue Hervannan pohjoisreunalla rakentuu parasta aikaa ja kaavoituspöydältä on tulossa mm. mittava lukion alue.

 

KAUPUNKI KYYKYTTÄÄ PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄÄN

Pitkäaikaistyöttömistä seuraa kallis sakkomaksu kunnalle, jos kunta ei työllistä tai osoita koulutus- tai harjoittelupaikkaa yli 500 päivää työttömänä olleelle työnhakijalle. Kunta joutuu tällöin maksamaan kuukausittain puolet valtion työttömälle maksamasta työmarkkinatuesta.

Vuonna 2012 Tampereen kaupunki maksoi näitä työmarkkinatuen sakkomaksuja valtiolle n. 10 miljoonaa euroa.

Osa ongelmaa löytyy kaupungin omasta organisaatiosta. Järjestelmän tarkoitus olisi toimia niin, että Tampereen laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoiminnan saatua hakemuksen, toimittaa se sen eteenpäin TYPAan (työvoiman palvelukeskus). TYPAn tehtävä on puolestaan toimittaa hakemukset edelleen TE-toimistoon ratkaistavaksi. TE- toimistolla on asiassa niin päätösvalta kuin rahatkin. Jostain käsittämättömästä syystä iso osa hakemuksista jää kuitenkin lähtemättä TYPAsta eteenpäin. Perusteluiksi on esitetty sitä, että makaamaan jätettyjen hakemusten hakijat ovat olleet jo aiemmin kaupungilla työllistettyinä. Peruste on kestämätön ja syrjivä.

TYPAan jumiutuvat hakijat ovat pääsääntöisesti varttuneempia pitkäaikaistyöttömiä, jotka menettelyn johdosta uhkaavat lopullisesti syrjäytyä työelämän ulkopuolelle. Näiden ihmisten kohdalla uudelleenkoulutus ei usein tunnu mielekkäältä vaihtoehdolta. Iästä johtuen koulutuksen tuloksena valmistuttaisiin usein suoraan eläkkeelle. Kuitenkin he vielä pystyisivät hoitamaan räätälöityjä työtehtäviä ja pysymään näin mukana yhteiskunnan rattailla. Henkisellä hyvinvoinnilla ja yleisen elämänlaadun parantumisella on asiassa myös merkittävä rooli.
Asian juridinen puoli on se, että nyt he eivät saa mitään päätöstä, koska hakemuksia ei lähetetä TE-toimistoon. Kuitenkin jokaiselle on tiedossa myönteinen päätös työhön pääsystä, koska he ovat TE-toimiston lähettämiä ja siellä on yhdessä urasuunnittelijoiden kanssa laadittu yksilöllinen urasuunnitelma.

Kaupungilta pitäisikin pikaisesti löytyä riittävän suuri päällikkö ohjaamaan TYPA  ikärasismia soveltavalta linjaltaan oikeaa suuntaan!

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti vuonna 2010 lisärahoituksen osoittamista kaupungin työllistämisrahoihin. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Päätöksellä onkin voitu todeta olleen positiivisia vaikutuksia. Ongelmia asian ympärillä kuitenkin näyttää edelleen riittävän.


julkaistu Aamulehdessä 24.4.2013

TAVARA ASEMASTA

 

Yhdyskuntalautakunta päätti 3.4.2013 pitämässään kokouksessa asettaa nähtäville kaavaehdotuksen, joka toteutuessaan aiheuttaisi vanhan tavara- aseman purkamisen.

Tätä suoraa linjausta perustellaan mm. sillä, että näin saadaan riittävä tila kaistajärjestelyille Vellamonkadun ja Ratapihankadun liittymään. Myös Rongankadun kevyenliikenteen tunnelin liityminen Tammelan puolelle suunnitellulle aukiolle olisi suunnittelijoiden mukaan helpompi ratkaista. Tavara aseman purkamista puoltaisi heidän mukaansa myös se, että aseman kiertävä vaihtoehto jättäisi tavara- aseman ”mottiin” radan ja Ratapihankadun väliin.

Kaikki edellä mainitut seikat pitävät sinällään varmasti paikkansa, mutta mikään niistä ei mielestäni ole mahdoton ratkaista hyvällä suunnittelulla. Kysymys on enemmänkin tahtotilasta.

Tampereella, niin kuin muuallakin suomessa, on liikennesuunnitelussa viime vuosikymmeninä pyritty tekemään ratkaisuja, joilla yritetään vastata ennusteiden valossa alati kasvavan yksityisautoilun kasvuun. Tästä aikansa eläneestä ajattelusta tulisi luopua, ja pyrkiä ennemminkin tekemään suunnitteluratkaisuja niin, että ne kannustaisivat vaihtoehtoisiin liikumis muotoihin.

Vanhojen rakennusten osalta tulisi Tampereella mielestäni lähteä siitä, että kaikki yli satavuotiaat rakennukset pyrittäisiin säilyttämään. Paljon on vuosien saatossa arvokkaita rakennuksia jyrätty ”edistyksen” nimissä.

Tavara- aseman säilyttämistä puoltaa , paitsi arkkitehtuuri ja ikä, myös keskeinen merkitys kaupungin historiassa. Asema toimi vuoden 1918 Tampereen valloituksen jälkeen punavankien pika teloitus paikkana. Historia kertoo ihmisten hurranneen silloisen rautatietunnelin paikalla olleelta sillalta näitä tapahtumia seuratessaan…

Joka tapauksessa kaava asetettiin vasta nähtäville. Mitään lopullista päätöstä Ratapihankadun linjauksesta ja sitä kautta tavara- aseman kohtalosta ei siis vielä ole tehty. Nähtävillekkin lautakunta asetti kaavan erimielisenä äänestyksen jälkeen. Kokouksessa ehdotettiin kaavan palauttamista takaisin valmisteluun niin, että nähtäville olisi asetettu myös tavara- aseman säilyttävä katulinjaus vaihtoehto. Palautus ehdotuksen puolesta äänestivät itseni lisäksi Juhana Suoniemi (Vihreät) ja Aarne Raevaara (PS).

Kaavan ollessa nyt nähtävillä, on kuntalaisilla ja muilla osallisilla mahdollisuus kommentoida ja esittää siitä mielipiteitä. Tämän jälkeen kaava tuodaan takaisin yhdyskuntalautakuntaan hyväksyttäväksi. Sieltä kaava etenee kaupunginhallituksen hyväksynnän jälkeen valtuuston päätettäväksi. Mitään lopullista ei siis vielä ole päätetty.

 

 

POLITIIKAN SUUNTA

2000- luvulla käydyissä vaaleissa, oli kyse sitten eduskunta – tai kunnallisvaaleista, on vasemmiston kannatus ollut laskusuunnassa. 
Eduskuntavaaleissa vuonna 2007 puolueen kannatus koko maassa oli 9 % luokkaa. Neljä vuotta myöhemmin, 2011 oltiin 8 %.
Kuntavaaleissa esim. Pirkanmaalla , kyyti on ollut vielä kylmempää. Vielä vuonna 2004 puolue mittautti suunnilleen 15 % kannatuksen. Vuoteen 2008 mennessä tuosta oli sulanut nelisen prosenttia. Viime vuonna käydyissä vaaleissa prosentti näytti 8,1.

Vasemmisto on yhteiskunnan rakennemuutoksen myrskyissä tietyllä tavalla samanlaisessa tilanteessa kuin Keskusta oli 1960- ja 1970-luvulla, maan teollistuessa ja ihmisten muuttaessa maalta kaupunkeihin. Tuolloin ennustettiin silloisen Maalaisliiton tuhoa. Mutta Maalaisliitto onnistui muuttumaan Keskustapuolueeksi ja säilyttämään asemansa sillä, että se onnistui vakuuttamaan myös kaupunkilaisäänestäjät. Keskusta kykeni uudistumaan elinkeinorakenteen muuttuessa maatalousvaltaisesta teolliseksi. Vasemmiston pitäisi kyetä samaan nyt, kun perinteinen teollinen rakenne on murtunut. Pitäisi vain keksiä politiikalle uusi suunta. 

Paljon uutta vasemmiston politiikkaan on toki tullutkin, ja varmasti tulee koko ajan.
Ympäristöasiat on noussut todella vahvasti esiin. Paljon puhutaan punavihreydestä tai vihervasemmistosta. 
Puolueen tulevan puoluekokouksen toinen virallinen asiakirjakin on nimeltään punavihreä hyvinvointivaltio.
On kuitenkin hyvä muistaa, että ympäristöasiat eivät vasemmistolaisessa liikkeessä ole suinkaan mikään uusi asia.
Niin puolueen edeltäjän, SKDL:n , kuin ammattiyhdistysliikkeenkin kannanotoissa ja ohjelmissa ne ovat olleet keskeisesti mukana aina.

Perustulosta keskustellaan tällä hetkellä todella paljon. Varmasti tärkeä juttu ,varsinkin tämän päivän pirstaleisilla työmarkkinoilla, missä työsuhteet rupeaa enempi ja enempi olemaan epäsäännöllisiä pätkätöitä. Turkistarhaukseen on otettu tiukka , kielteinen kanta.

Nämä kaikki on varmasti ihan hyviä, oikeita ja kannatettavia asioita ajettaviksi. Nämä on takuulla asioita, jotka kiinnostaa tämän päivän nuoria. Tämänkaltaisten asioiden ja nuoren, näkyvän puheenjohtajan ansiosta puolueeseen onkin viimevuosina liittynyt paljon juuri nuorempia jäseniä. Tämä on tietysti loisto juttu, ja puolueen kannalta elintärkeää. Jatkossakin edellämainittujen uusien avausten ja ajatusten nostaminen keskusteluun on puolueen jatkon kannalta toivottavaa, jopa elintärkeää.

Tosiasia kuitenkin mielestäni on, että näillä eväillä ei tulla tavoittaan laajempia kansanjoukkoja, joiden mukaan saaminen on laskevan kannatuskäyrän suunnanmuuttamiseksi välttämätöntä.

Vasemmistoliitto on  juuriltaan vahvasti perinteinen työväen puolue, kiinni työväen liikkeessä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on maasta kadonnut 100 000 teollisuuden työpaikkaa. Lähes päivittäin saa lehdistä lukea joukkoirtisanomisista teollisissa tuotantolaitoksissa. Tehtaita töineen siirretään eksoottisiin maihin, joissa työvoima kustannukset, energia ja ympäristön suojelun lainsäädäntö on paremman  tekemisen kannalta suomea suotuisampaa. Töille, joiden tuotantoa ei voida halvempien kustannusten ääreen siirtää, kuten esim. palvelut ja rakentaminen, kärrätään halpatyövoimaa maailmalta.

Lähes kaikilla työpaikoilla on koko ajan menossa jonkinsorttisia uudelleenjärjestelyjä. YT neuvottelujen uhka leijuu kaikkialla. Joko ne on tulossa, käynnissä parasta aikaa tai niitä on juuri käyty. Kaikilla toimialoilla työntekijät elää enempi tai vähempi epävarmoja aikoja. Oman kokemuksen mukaan näiden ihmisten keskuudessa koetaan, ettei heidän ahdinkoonsa juuri vasemmistopuolueista paljon apuja ja poliittisia avauksia kuulu.
Vaikka työelämä tänä päivänä on täysin erilainen, kuin esim. teollisen tuotannon huippuvuosina, on tavallista duunia tekeviä ihmisiä vieläkin todella paljon. Tämä kenttä on jostain syystä suosiolla luovutettu muille mellastettavaksi.

AY- liikkeessäkin tuntuisi usko hiipuvan omiin puolueisiin. Sora ääniä ja yleistä tyytymättömyyttä kuulee työpaikoilla päivittäin. Milloin ihmetellään toimia telakkateollisuuden asioihin, milloin matkakorvausten leikkaus suunnitelmiin.
Ylipäänsä tunnelmat työpaikoilla on pitkälti sellaisia vasemmistopuolueiden suuntaan, että sieltä on turha apua odottaa. 

Onkin hyvä tiedostaa, että kannatuksen takaamiseksi puolueen tulee paitsi olla aktiivinen uusien avausten ja ajatusten julki tuojana, myös vaalia ja vahventaa imagoaan perinteisenä ja vahvana työntekijöiden ja työllisyyden edunvalvojana!

PERKELE!

Jätin 11.2.2013 allekirjoitettavaksi adressin Hervannan palvelujen säilymisen puolesta. Adressi on ollut allekirjoitettavissa nyt kolmisen viikkoa paitsi sähköisesti netissä, myös pääkirjasto Metsossa, kuin Hervannan kirjastossakin. 
Hervantalaiset ovatkin käyneet jopa odotettua aktiivisemmin allekirjoittamassa. Ensimmäisen viikon aikana Hervannan adressiin oli tullut nimiä jo n. 350. Tuolloin ensimmäinen paikalle viemäni lista olikin jo lähes täynnä, ja kiikutin kiireesti paikalle uuden, tyhjän listan. En kuitenkaan tuolloin ottanut ensimmäistä mukaani, koska siinäkin oli vielä tilaa muutamalle kymmenelle nimelle. 
Eilen (4.3) kävin kirjastossa tarkastuskäynnillä, josko jo toinenkin viemäni lista uhkaisi täyttyä ja kolmannen listan tuominen olisi mahdollisesti tarpeen. Toinen lista olikin jo lähes täynnä (300 nimeä) , vaan sitä ensimmäistäpä ei enään mistään löytynytkään!! Kirjastonhoitajat haeskelivat porukalla kadonnutta listaa sosiaalitilojaan myöten, vaan eipä löytynyt. Ilmeisesti joku kirjastossa käynyt järjenjättiläinen oli sen ohimennessään, muuten vaan, napannut mukaansa ja viskannut ties minne!? Eli nyt sitten on hukassa lähes neljäsataa hervantalais nimeä, jotka ekassa listassa oli!
Kyllä minä niin mieleni pahoitin…

Allekirjoitus aikaa kuitenkin vielä jäljellä ensi viikon maanantaihin (11.3) saakka.
Tämän jälkeen nimilistat toimitetaan joko valtuuston puheenjohtajalle tai  pormestarille.

HERVANNASTA KATOAA PALVELUT

Valtuusto sai kommentoitavakseen 28.1.2013 kokoukseensa kaupungin ensimmäisen hyvinvointikertomuksen.
Kertomus sai salissa aikaan laajan ja paikoin hyvänkin keskustelun. Kertomuksen teossa käytettyjä mittareita kyseenalaistettiin, mielenterveys ongelmien lisääntymistä kauhisteltiin, työttömyyden kasvua päiviteltiin, jne, jne..

Kaiken kaikkiaan kuitenkin kertomusta pidettiin hyvänä ja tarpeellisena tietona valtuustotyön tueksi.

Omassa puheenvuorossani peräänkuulutin tärkeimpänä takuuna kuntalaisten hyvinvoinnille palveluita, ennen kaikkea niiden saatavuutta.

Esimerkkinä käytin Hervannan kaupunginosassa meneillään olevaa käsittämätöntä kehitystä.
Hervanta on tampereen suurin ja merkittävin alakeskus. Meitä hervantalaisia on koko kaupungin väestöstä toistakymmentä prosenttia. Jatkuvan täydennysrakentamisen johdosta kaupunginosan väkimäärä kasvaa kohisten.
Tieteenkadun alue hervannan pohjoispäässä rakentuu parhaillaan. Etelässä vuoreksen aluetta rakennetaan täyttäpäätä.
Vuoreksen asukkaathan tukeutuvat ainakin näin alkuvaiheessa hervannan palveluihin.
Kaavoituspöydällä on mm. lukion alue, hervantajärven alue ja lintuhytin alue.

Kaupungin käynnistämien täydennysrakentamis suunnitelmien yhtenä perimmäisenä ajatuksena ja perusteluna on juurikin palveluiden turvaaminen. Hervannassa käynnissä olevan rakentamisen ja kaavoitus suunnitelmien perusteella voisi kuvitella, että palveluiden ssatavuutta aluella lisättäisiin, tai ainakin säilytettäisiin ennallaan.
Valitettavasti kehitys tuntuu olevan täysin päinvastainen.

Viime aikoina hervannasta on kadonnut useita kunnallisia ja muiden tuottamia sosiaalisia palveluja.
Työttömien yhdistyksen tilat meni alta teekkarinkadulla ja toiminta lopahti. Sitten vietiin sosiaalihuollon aikuispalvelut.
Joulun alla hervannan työvoimatoimisto oli avoinna viimeistä päivää. Seuraavaksi lähtee psykiatrian poliklinikka.

Jos tämänsuuntainen kehitys jatkuu kaupungissamme, tulee hyvinvointikertomukset tulevaisuudessa olemaan melkoisella varmuudella pahoinvointikertomuksia.


allekirjoita adressi Hervannan palvelujen säilymisen puolesta alla olevassa osoitteessa:

http://www.adressit.com/hervannan_palvelujen_sailymisen_puolesta