Olet mitä syöt

EU ja Yhdysvallat neuvottelevat keskinäisestä vapaakauppasopimuksesta. Neuvottelut oli tarkoitus käydä salassa, suljettujen ovien takana. Sittemmin neuvottelujen sisällöstä vuosi tietoa julkisuuteenkin. Suurimmat huolet ovat koskeneet investointien suojaa, joka kriitikoiden mukaan antaa yrityksille juridisen ylivallan suhteessa demokraattisiin päätöksiin. Kannattajat näkevät lähinnä taloudellisia hyötyjä. Elinkeinoelämällä on lähtenyt tältä osin pahanlaisesti mopo keulimaan.  Sopimuksen selitetäänkin tuottavan merkittävän määrän euroja vuodessa palkansaajan tilipussiin. Uskoo ken tahtoo.

Investointisuojan ja välimiesoikeus kritiikin varjoon vähemmälle huomiolle on jäänyt esim. maatalous tuotteita koskevien säännösten ristiriitaisuus. EU:lla ja Yhdysvalloilla on hyvin erilainen katsantotapa ruuan turvallisuuteen. Tästä seuraa yhteentörmäys vapaakauppaneuvotteluissa.

Yhdysvalloissa käytetään hormoneja yleisesti lihan tuotannon vauhdittamiseksi. EU:ssa tämä on, ainakin vielä kielletty.

Uudella mantereella myös ruokakasvien geenimanipulointi on arkipäivää. Vaikka sopimus ei heti avaisikaan ovia geenimuunnellulle ruualle, loisi se joka tapauksessa painetta muuttaa eurooppalaisia käytäntöjämme.

Yhdysvalloissa pilaantunut liha voidaan pestä klooria tai maitohappo bakteereita käyttäen. Näin liha saadaan täyttämään myynnille asetetut vaatimukset. Käytäntöä sovelletaan mm. naudan- sian-lampaan- ja siipikarjan lihaan. EU:ssa ei klooripesua sallita, vielä.

Myös eläinten kloonaus on yleistä Atlantin takana. EU sen sijaan ei pidä kloonausta hyväksyttävänä mm. eettisistä syistä. Kloonattujen eläinten jälkeläisistä ei Yhdysvalloissa tarvitse ylläpitää minkäänlaista rekisteriä. Näin ollen lienee selvää, että näiden kloonien jälkeläisiä tulee päätymään myös Eurooppalaisiin ruokapöytiin neuvottelujen toteutuessa.

Kaikkinensa koko ruuantuotantoketjun turvallisuuden suhteen on valtavia eroja EU:n ja yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa riittää, että itse lopputuote on kelvollinen. EU:ssa taas ovat tiukat säännökset koko tuotantoketjulle, aina alkutuotannosta varsinaisen loppu  tuotteeseen.

EU:ssa myös nähdään, että kuluttajalla on oikeus valita ja tuntea koko tuotantoketju. Yhdysvalloissa kuluttajansuojalle viitataan kintaalla.

Toteutuessaan vapaakauppasopimus paitsi sallii ylikansallisten yhtiöiden ylivallan investointi suojineen ja välimiesoikeuksineen, myös määrittää ja ohjaa mitä eurooppalaisissa ruokapöydissä jatkossa syödään.

Geenimuunnellun, kloorilla pestyn ja hormoneilla kasvatetun ruuan vyöryessä markkinoille, kotimainen puhdas lähiruoka jäänee armotta hintakilpailussa kakkoseksi!

Toivotankin kaikille herkullista joulua puhtaan kotimaisen, reiluilla työehdoilla tuotetun lähi ruuan parissa!

Investointikatto  – Uhka vai mahdollisuus?

Kaupungin päätöksentekoa vuoden viimeisinä kuukausina hallitsee perinteisesti talousasiat. Toisaalta saatavilla on jo varsin valistunut ja paikkansa pitävä arvio kuluvan vuoden tulosennusteesta. Samaan aikaan pähkäillään seuraavan vuoden budjettia.

Vuoden 2014 tulosennuste povaa kaupungin talouden olevan 36,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tavoiteltua nollatulosta ei siis tulla likimainkaan saavuttamaan. On hyvä kuitenkin huomata, että nettomenojen kasvu kuluvalla vuodella tulee olemaan 2,4 % tasolla. Tätä voidaan pitää varsin maltillisena, kun otetaan huomioon kaupungin vuosittainen väkimäärän kasvu (noin 2500 henkeä), ja siitä väistämättä seuraava palveluntarpeiden kasvu.

Isoimmat yksittäiset syyt alijäämään ovat mm. Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistamisesta lankeava 12,6 miljoonan euron kulu. Ydinprosesseittain suurimmat ylitykset kohdistuvat terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden sektorille. Kaupungin surkeasta työllisyystilanteesta johtuen ylityksiä tulee työmarkkinatuen kuntaosuuteen (ylitys noin 7,6 milj. €) ja toimeentulotuen maksatukseen (noin 1,4 milj. €).

Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirille kaupunki tulee tänä vuonna maksamaan noin 6 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävien palveluiden nettomenojen kasvua voidaan kuitenkin, ylityksistä huolimatta, pitää haastavassa tilanteessa erinomaisen pienenä. Verrattaessa edellisiin vuosiin, voidaan todeta, että kuluvana vuonna menojen kasvu on saatu laskemaan 3,4% tasolle. Vertailun vuoksi esim. vuonna 2008 kasvuvauhti oli 9,8 %.

Ensi vuoden budjetti tunnustettiin jo lähtökohtaisesti alijäämäiseksi. Nollatuloksen tavoittelu olisi tarkoittanut vielä mittavampia leikkauksia palveluihin, kuin mitä jo nyt budjetti pitää sisällään. Alijäämän suuruudeksi arvioidaan 10 miljoonaa euroa. Tätä voidaan pitää erittäin haastavana saavuttaa, kun tiedetään että esim. työmarkkinatuen kuntaosuus lankeaa kunnille täysimääräisenä nykyisen 500 työttömyyspäivän sijaan jo 300 päivän jälkeen ensi vuonna.

Pieniä ilonpilkahduksiakin budjetti kaikesta huolimatta pitää sisällään. Terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävien palveluiden määräraha lisäysten lisäksi tällaisena voidaan pitää mm. vihdoinkin toteutuvaa aktiivipassia.

Ensivuoden budjettia hyväksyttäessä, hyväksyttiin myös merkittäviä linjauksia koskien tulevien vuosien investointeja. Ensi kevään aikana on tarkoitus valmistella investoinneista priorisointilista tuleville vuosille.

Samalla sovittiin, että investoinneille tullaan asettamaan ns. investointikatto.

Investoinneista laadittava priorisointilista kuulostaa hyvinkin järkevältä ja kannatettavalta idealta. Kaupungin investointitarve vuosikymmenen loppuun on huikeat 3-4 miljardia euroa. On siis tarpeen ja välttämätöntä pistää hankkeita tärkeysjärjestykseen. Miettiä mitkä hankkeet toteutetaan ja mitkä hankkeet kuopataan tai ainakin siirretään myöhemmäksi. Tämä mielestäni ok!

Investointikatto onkin sitten jo paljon hankalampi määrittää. Mistä oikein loppujenlopuksi on kyse? Tarkoittaako investointikaton asettaminen esimerkiksi sitä, että vaikkapa vuosien 2016-2018 investointimäärärahat lyödään lukkoon euromääräisesti vuonna 2015?

Mitä tehdään sitten, kun määrärahojen lukkoon lyömisen jälkeen tulee joitain ennalta arvaamattomia korjaustarpeita, joita ei ole mitenkään voitu huomioida kattoa määrittäessä? Tällaisia voisivat olla vaikkapa jonkin runkovesi- tai viemärilinjan pamahtaminen. Se voisi tarkoittaa joidenkin siltojemme välitöntä korjaustarvetta. Molemmat esimerkit ovat täysin mahdollisia, eikä pelkkää spekulaatiota. Hervannan valtaväylän silloista kaksi, kanjonin silta ja City marketilta Hervantaan päin oleva vanha silta, ovat parasta aikaa suurennuslasin alla. Molemmat sillat ovat samalla 70- luvun tekniikalla tehtyjä, kuten Jyväskylässä vuosi sitten romahtanut vesitornikin.

Mitään välitöntä romahdusvaaraa ei valtaväylän silloissa tietenkään ole, vaan tilannetta tutkitaan ja tutkimusten jälkeen tarvittaviin toimiin ryhdytään. Pointtini kuitenkin on se, että miten tiukka investointikaton asettaminen pystyy vastaamaan edellä mainittuihin, ennalta arvaamattomiin investointi tarpeisiin. Koko investointikaton asettamista tulee mielestäni arvioida uudelleen.