TUNNELIA TEHDÄÄN JO!

Lehtien mielipidesivuilla ja muussa julkisessa keskustelussa väännetään ahkerasti kättä siitä, tulisiko rantaväylän tunneli rakentaa vai jättää rakentamatta. Täysin huomiotta tuntuu jäävän se tosiseikka, että tunnelia rakennetaan aivan silmiemme alla jo täyttä häkää!

Kosken yläjuoksun tukirakenteita on saatettu jo hyvän aikaa alapuolisen tunnelin louhimisen vaativaan vahvuuteen. Frenckelin kohdalla työt ovat käynnissä parasta aikaa. Myös Näsinkallion maanalainen liittymä loistaa poissaolollaan tunnelin nyt ilmoitetusta 185 milj € kustannusarviosta.

Ilman liittymää tunnelista keskustaan, ja päinvastoin, koko hanke on totaalisesti torso.

Pelkästään nämä edellä mainitut seikat huomioiden lopulliset kustannukset tulevat olemaan ihan jotain muuta kuin nyt ilmoitettu 185 miljoonaa euroa.

Tampereen lähitulevaisuuden investointilistalla on monia mammuttiluokan hankkeita.

Ratkaistavana ovat mm. jätehuoltoon, jätevesien käsittelyyn ja joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Listalta löytyy niin välttämättömiä, tärkeitä kuin turhiakin hankkeita.

Tunnelin tulisi olla tämän listauksen häntäpäässä, jos sen listalla tulee olla ollenkaan.

Tulevan valtuuston tulisikin tarkastella lähitulevaisuuden megahankelistaa niin, että pohditaan mitkä investoinneista ovat välttämättömiä ja millä aikataululla niissä tulisi edetä.

Tunnelin kaltaisille turhille hankkeille tulee tässä tarkastelussa näyttää tylysti punakynää!

Kalle Hyötynen (VAS)

Yhdyskuntalautakunnan jäsen

julkaistu aamulehdessä 23.9.2012

INVESTOINTEJA EI SAA LEIKATA – NYT PITÄÄ RIVAKASTI KORJATA TAMPERETTA

Tampere supistaa investointejaan rankalla kädellä. Mielestämme
vääristä paikoista.
Kaupunkiympäristön kehittämiseen tulee vuoden 2013
talousarvioesityksessä vähennystä peräti 18 prosenttia, kun sitä
verrataan kuluvaan vuoteen.
Kuntalaiset havaitsevat säästöt katujen ja puistojen kunnossapidossa
sekä yleisten alueiden ulkovalaistuksessa. Ne siis vähenevät.
Investointien supistuva taso edellyttää mielestämme entistäkin
tarkempaa harkintaa rahojen kohdentamisessa.
Rantaväylän tunnelin suunnitteluvaiheen 6,5 miljoonan määrärahaan
ensivuodelle ei talousarvioesityksen mukaan kajota.
Investointeja toki tarvitaan, mutta ne pitää tehdä rahatilanteen mukaan
ja miettiä, olisiko aika investoida myös olemassa olevien rakennusten ja
rakenteiden korjaamiseen.
Suunnitelmissa on siis Rantaväyläntunnelia, Kunkunparkin tunnelia ja
parkkitiloja Tammelantorin alle. Lisäksi pitäisi tehdä Areenan kantta,
pikaraitiotietä, jätevesipuhdistamoa ym. pienempää.
Samaan aikaan meillä olisi kuitenkin valtavasti korjaustarpeita kaupungin
eri toiminta-alueilla.
Tiedossa on päiväkotien ja koulujen kosteusongelmat ja niiden
mahdollisesti aiheuttamat terveysongelmat. Investoinnit niiden
korjaamiseksi on pitänyt venyttää pitkälle eteenpäin.
Mielestämme nyt olisikin juuri näiden aika.
Lista kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta
on todella pitkä.
Rakennusalan työllisyysnäkymien heiketessä kaupungin pitää nyt
ehdottomasti panostaa näihin hankkeisiin.
Alan yksityisen sektorin hiljetessä kustannustaso laskee, ja hankkeita
voidaan viedä läpi edullisemmin kuin noususuhdanteessa, ja asiansa
osaavia urakoitsijoita on paremmin saatavilla.
Tampere on kaupunki, johon halutaan muuttaa. Pidetään se kunnossa ja
vetovoimaisena.

Yhdyskuntalautakunnan jäsenet
Ilpo Sirniö (sd) ja Kalle Hyötynen (vas)

Julkaistu tamperelaisessa 22.9.2012

SKANSKAN MALLI

Skanska kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukkoon. Skanska löytyy myös Fortune 500 -listalta, eli se on yksi maailman viidestäsadasta isoimmasta yrityksestä. Palveluksessa on noin 52 000 henkilöä, jotka osallistuvat vuosittain noin 12 000 hankkeen toteuttamiseen.

Skanska-konsernin emoyhtiö Skanska AB on listattu Tukholman pörssiin, ja sen liikevaihto vuonna 2011 oli yli 13 miljardia euroa.

Edellä oleva on lainattu suoraan Skanska – konsernin kotisivujen yritysesittely osiosta.

Tiedoista saa kuvan yrityksen koosta ja resursseista. Ei mikään ämpäri yritys siis!

Sivuille on listattu myös suuri joukko Skanskan toimintaperiaatteista. Tärkeimmäksi osioksi yritys nimeää työturvallisuuden. Sen kerrotaan olevan kaikessa toiminnassa ensisijainen ja tärkein prioriteetti. Skanskaa onkin jo pitkään suomessa pidetty edelläkävijänä turvallisuus asioissa alan yritys kartalla.

Rakennusalalla tapaturmataajuutta mitataan tapaturmien määrällä suhteessa tehtyyn miljoonaan työtuntiin. Tässä tilastossa Skanska on maassamme toimivien rakennusalan yritysten joukossa selkeä ykkönen.

Skanskalla uskotaan tapaturmattoman työpaikan olevan mahdollinen alan tapaturma herkyydestä huolimatta. Tavoitteen saavuttamiseksi keskeiseksi asiaksi kerrotaan työmailla toimijoiden turvallisuus osaaminen.

Tämä kaikki tukee ajatusta siitä, että yrityksessä on herätty huomaamaan alan tapaturmaherkkyys, siitä seuraavat inhimilliset - ja  taloudelliset tappiot, sekä tartuttu määrätietoisesti toimeen asioiden korjaamiseksi paremmalle tolalle.

Tästä johtuen Skanskan Pirkanmaan alueyksikössä hyvän aikaa jatkunut alueellisen työsuojeluvaltuutetun selkeä simputus herättääkin hämmennystä.

Kyseinen valtuutettu on kritisoinut yrityksessä pidemmän aikaa käytettyä, ns. korvaavan työn toimintamallia. Mallin ideahan on, että jos rakentaja loukkaa esim. oikean kätensä eikä näin ollen pysty tekemään ammattiaan vastaavaa työtä, osoitetaan työntekijälle vaikkapa konttorilta jotain huuhaa hommaa, jota kaveri pystyy tekemään terveellä vasemmalla kädellä. Tällä tavoin toimittaessa ei tapaturmasta kerry sairaslomapäiviä. Tapaturma ilmoituksiakin epäillään jätetyn tekemättä.

Toimintaa kyseenalaistaneen valtuutetun kohdalla asiat ovat johtaneet siihen, että valtuutetulle Skanska on ilmoittanut työsuhteen irtisanotuksi! Tunnettu tosi seikka on, että halutessaan yritys pääsee itselleen epämieluisista työntekijöistä rahalla eroon.

Tässä tapauksessa yritys haluaa eroon työntekijöidensä vaaleilla yksimielisesti valitsemasta työsuojeluvaltuutetusta, joka Skanskan mainostamien periaatteiden mukaisesti on yrittänyt edistää työntekijöiden turvallisuutta, työkykyä, työssä jaksamista ja muita työhyvinvointia tukevia rehellisiä ja läpinäkyviä toimintamalleja.

Tämä pistää miettimään uudelleen Skanskan tilastojen osoittaman ylivertaisuuden kyseisissä asioissa!

          LUONNONSUOJELUSTA

Tampere sijoittuu luonnonsuojelualueiden prosentuaalisella määrällä pinta alaan nähden mitaten isojen kaupunkien joukossa jumbo sijoille. Tuoreessa Tampereen luonnonsuojeluehdotuksessa suojelualueiden määrää ehdotetaan lisättäväksi lähes puolella. Lisäyksestä huolimatta alueiden määrä olisi vain 1,5 % Tampereen pinta alasta. Verratessa muiden isojen kaupunkien suojelu määriin ja toisaalta Tampereen metsien suojelumahdollisuuksiin, tavoitetta voidaan pitää erittäin vaatimattomana. Ohjelma ehdotuksen näkyvin puute on , että  kaupungin omistuksessa olevia pohjoisen suuralueen metsiä siihen sisältyy todella vähän. Teiskosta on helposti löydettävissä valtakunnallisesti arvokkaita metsä kokonaisuuksia, jotka täyttävät suojelun kriteerit, roimasti ehdotettua enemmän.

Teiskon metsien suojelu haluttomuus saattaakin piillä alueen maaperässä.

Alueen maa on suurelta osin kallioperäistä, ja näin ollen esim. rakennusteollisuuden näkökulmasta arvokasta.
Suomen kiviaines saanti on perinteisesti perustunut soranottoon harjuista. Tämä mahdollisuus alkaa kuitenkin olla loppuun koluttu, ja tulevaisuudessa joudutaan kiviaineksen saannin varmistamiseksi tukeutumaan louhinta ja murskaus toimintaan. Louhinta ja murskaus on aina ympäristön kannalta riskialtista. Vaarassa ovat ennen kaikkea lähi vesistöt ja pohjavesi. Haitat alueen asukkaille ovat myös selviö. Melun, pölyn ja tärinän aiheuttamien haittojen lisäksi, toiminta kuormittaa alueiden usein heikohkoa tieverkkoa reippaasti.

On selvää, että teollisuuden ja mm. ratarakentamisen kiviaines tarpeet tulee nyt ja tulevaisuudessa turvata.
Tällä hetkellä olemassa olevalla luvituksella nämä tarpeet Pirkanmaalla on turvattu arvioiden mukaan 30-40 vuodeksi eteenpäin. Suunnitteilla olevat isot infra hankkeet ( mm.tunneli, jäteveden puhdistamo, maanalaiset parkkilaitokset)
Tulevat määrän vielä tuplaamaan.

TARVITAANKO RATIKKA?

Lokakuussa valittavalle uudelle valtuustolle tulee päätettäväksi monia isoja asioita.

Tunnelin, jätteenpolttolaitoksen, jäteveden keskuspuhdistamon ja kansi/areena hankkeen lisäksi agendalla tulee olemaan myös kaupunki ratikka.

Ratikan ensimmäisen vaiheen alustavien suunnitelmien mukaan hankkeen hinnaksi arvioidaan 180 miljoonaa euroa.

Hinta pitää sisällään reitistön Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen,  kaluston, kaksi varikkoa ja tarvittavan infra rakentamisen. (esim. sillat, pysäkit,jne)

Reittivaihtoehdot ovat vielä hakusessa: mennäänkö Pispalan kohdalla rantatietä vai Pispalanvaltatietä pitkin ? Pitäisikö keskustasta jatkaa suoraan hämeenkadulta itsenäisyydenkadulle, siitä sammonkadulle vai kiepata mahdollisen areenan ja yliopiston kautta ? Entäpä TAYS ? Voiko sen jättää reitiltä pois ja mennä Hervantaan suoraan sammonkadun ja Prisma- keskuksen kautta ?

Usein kuulee epäilyjä ratikan toimivuudesta ylipäänsä suomen vaihtelevassa neljän vuodenajan ilmastossa.

Reitin korkeuserotkin puhuttavat; onko ratikan mahdollista kiivetä esim. Hervantaan?

Mielestäni teknisiin kysymyksiin ei ratikan toteutuminen tule kaatumaan. Kulkeehan ratikka Helsingissäkin, kokolailla samoissa olosuhteissa, ja ompa Helsingin rataprofiilikin mutkineen ja mäkineen vähintään yhtä haastava kuin täällä meillä.

Paljon puhutaan kaupungin keskustan kehittämisestä jalankulku – ja joukkoliikennepainotteiseksi. Tähän ja joukkoliikenteen kasvuosuuksien nostamistavoitteeseen ratikka hanke vastaa  varsin hyvin!

Selvää kuitenkin on, että tämänkin hankkeen kohdalla suurimmat kinat tullaan käymään rahasta.

Mammuttihankkeiden hinta arvioista on ikäviä kokemuksia. Tunnelin ensimmäinen kustannusarvio aikoinaan oli 90 miljoonaa euroa, tällä hetkellä puhutaan puolta suuremmasta summasta. Lopullista hintaa ei tiedä kukaan.

Ongelma on siinä, että mitä pidemmälle hankkeiden suunnittelu ja selvitys työ etenee, sitä enemmän löytyy ennakoimattomia kustannuksia. Jokainen hanke on uniikki. Ei voida arvioida hankkeen hintaa suoraan sen mukaan, mitä vastaavanlainen hanke jossain muualla on maksanut.

Kun rakentamisen hinta suunnittelun edetessä alkaa lopulta hahmottumaan, on itse suunnitteluun satsattu jo niin paljon rahaa, että hankkeen torppaaminen tuntuu lähes rikolliselta.

Ratikan osalta numerot näyttävät tässä vaiheessa kuitenkin varsin hyviltä. On laskettu, että ratikan rakentamiseen satsattava raha tulisi 1.1 – 1.4 kertaisesti takaisin. Käytännössä tämän mahdollistaa ratikka reitin kiinteistöjen ja maa alueiden arvon nousu.

Tampere on hakenut yhdessä Turun kanssa valtiolta apua suunnittelun kustannuksiin. Tästä varmasti on säästöjä löydettävissä, kun kaikki mahdollinen tieto kaupunkien kesken jaetaan, eikä molemmat tee samoja selvityksiä erikseen.

Selvää kuitenkin lienee, että lopullista hintalappua tullaan korjaamaan vielä moneen kertaan.

Sitten siihen itse kysymykseen; TARVITAANKO ratikkaa?

Jos Tampereen kaupunki seudun arvioidut väestönkasvuennusteet pitävät vähääkään paikkansa, on selvää että joukkoliikenteen käyttöastetta täytyy lisätä roimasti. Lisääntyvän henkilöautoliikenteen ja tarvittavan bussiliikenteen kasvamisen myötä, Tampereen liikenne ilman ratikkaa ajautuu kaaokseen.

Ratikattoman Tampereen liikenteen järjestämiseen tarvittavan infran rakentamisen hintalappu kasvaa kestämättömäksi.

Ratikan kanssakin autoliikenteen järjestämisen kustannukset lähivuosikymmeninä tulevat olemaan mittavia.

Itse asun perheineni Hervannassa. 14 ja 17 vuotiaat tyttäret käyvät koulujaan keskustassa.

Monena aamuna on tytöt jääneet pysäkille seisomaan linja-auton ajaessa tylysti ohi. Bussi on ollut Hervannan viimeisillä pysäkeillä ennen valtaväylää jo yksinkertaisesti niin täynnä, että mukaan ei ole mahduttu!

Eli kyllä, ratikka kehiin vaan!!