VALETIMPUREITA
Aika-ajoin julkisuuteen pompahtaa juttuja
väärennetyillä pätevyystodistuksilla toimivista valelääkäreistä. Suomen
terveydenhuoltojärjestelmälle kelpaavat tositteet on hankittu milloin mistäkin.
Saman sorttista ihmisten terveydellä pelleilyä
harjoitetaan maassamme päivittäin laajalti kenenkään kummastelematta.
Rakentamisessa ei ammattipätevyyksiä kukaan kysele sen enempään alalla
toimivilta yrityksiltä kuin työntekijöiltäkään. Tästä huolimatta julkisessa
keskustelussa on säännöllisin väliajoin valtava poru ja parku rakentamisen
huonosta laadusta home – ja kosteusvaurioineen. Harvassa ovat ne alat, joissa
kouluttamattomana voisi tehdä vastaavia töitä, jotka vaikuttavat ihmisten
terveyteen ja hyvinvointiin.
Kaikenmaailman lappuja ja kortteja toki
rakennustyömaalle pääsemiseksi tänä päivänä vaaditaan riesaksi asti. Ilman
työturvallisuuskorttia on turha mestoille pyrkiä. Kortin saamiseen riittävät
turvallisuustiedot omaa jokainen, joka joskus on työmaan sivuitse kulkenut.
Elementtien nostokoukkuja on turha yrittää rälläköidä poikki ilman
tulityökorttia. Tämän kortin saa myös automaattisesti jokainen, joka kortin
saamiseksi vaaditusta päivän koulutuksesta on valmis konsultille maksamaan. On
toki hyvä, että niin tulitöiden kuin muidenkin hommien turvalliseen tekemiseen
kiinnitetään tapaturma alttiilla alalla huomiota. Monesti vain tämä korttirumba
tuntuu käytännön tekemisen kannalta melko turhauttavalta.
Terveenä poikkeuksena korttiruljanssista täytyy
nostaa ensiapukorttikoulutus. Rakennuksilla suositellaan olevan yksi EA-kortin
omaava työntekijä jokaista 25:ttä työntekijää kohden. Muistuupa mieleen yksi
EA-kortti koulutus tilaisuus, jossa kouluttaja kysyi miten tulee toimia, jos
aamulla hallityömaalle tullessa lattialla makaa tajuton ihminen? Muuan vanhan
liiton timpuri nosti varovasti käden ylös vastatakseen kysymykseen. Hänen
mielestään ensimmäisenä tarkistetaan kuuluuko lattialla makaava toveri
liittoon. Näin varmistutaan avun tarpeen kiireellisyydestä!
Monta asiaa rakennustyömailla nykypäivinä siis
tarkistetaan, ja hyvä niin. Olisi kuitenkin suotavaa, että ammattitaidon
varmistaminen kuuluisi itsestäänselvyytenä näiden asioiden joukkoon.
Harmittavan usein tuntuu, että puolentoistatunnin lauttareissu on riittävä
koulutus takaamaan Tallinnalaisen kalakauppiaan kouluttautumisen Suomen
rakennusteollisuuden hyväksymäksi alan huippuosaajaksi.
Jotta alaa vaivaavista laatuongelmista voidaan
päästä eroon, on syytä vaatia ammattitaitoista työväkeä töitä tekemään. Usein
mestoilla näiden ”valetimpureiden” aikaansaannoksia yrittävät alan
ammattilaiset jälkikäteen korjailla. Tehtävä on mm. aikataulujen kireydestä
johtuen monesti mahdoton.
Tehtävän toivottomuutta voisi verrata siihen,
että ammatti hammaslääkärin pitäisi paikata potilaan etuhampaita persreiän
kautta!