TARVITAANKO RATIKKA?

Lokakuussa valittavalle uudelle valtuustolle tulee päätettäväksi monia isoja asioita.

Tunnelin, jätteenpolttolaitoksen, jäteveden keskuspuhdistamon ja kansi/areena hankkeen lisäksi agendalla tulee olemaan myös kaupunki ratikka.

Ratikan ensimmäisen vaiheen alustavien suunnitelmien mukaan hankkeen hinnaksi arvioidaan 180 miljoonaa euroa.

Hinta pitää sisällään reitistön Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen,  kaluston, kaksi varikkoa ja tarvittavan infra rakentamisen. (esim. sillat, pysäkit,jne)

Reittivaihtoehdot ovat vielä hakusessa: mennäänkö Pispalan kohdalla rantatietä vai Pispalanvaltatietä pitkin ? Pitäisikö keskustasta jatkaa suoraan hämeenkadulta itsenäisyydenkadulle, siitä sammonkadulle vai kiepata mahdollisen areenan ja yliopiston kautta ? Entäpä TAYS ? Voiko sen jättää reitiltä pois ja mennä Hervantaan suoraan sammonkadun ja Prisma- keskuksen kautta ?

Usein kuulee epäilyjä ratikan toimivuudesta ylipäänsä suomen vaihtelevassa neljän vuodenajan ilmastossa.

Reitin korkeuserotkin puhuttavat; onko ratikan mahdollista kiivetä esim. Hervantaan?

Mielestäni teknisiin kysymyksiin ei ratikan toteutuminen tule kaatumaan. Kulkeehan ratikka Helsingissäkin, kokolailla samoissa olosuhteissa, ja ompa Helsingin rataprofiilikin mutkineen ja mäkineen vähintään yhtä haastava kuin täällä meillä.

Paljon puhutaan kaupungin keskustan kehittämisestä jalankulku – ja joukkoliikennepainotteiseksi. Tähän ja joukkoliikenteen kasvuosuuksien nostamistavoitteeseen ratikka hanke vastaa  varsin hyvin!

Selvää kuitenkin on, että tämänkin hankkeen kohdalla suurimmat kinat tullaan käymään rahasta.

Mammuttihankkeiden hinta arvioista on ikäviä kokemuksia. Tunnelin ensimmäinen kustannusarvio aikoinaan oli 90 miljoonaa euroa, tällä hetkellä puhutaan puolta suuremmasta summasta. Lopullista hintaa ei tiedä kukaan.

Ongelma on siinä, että mitä pidemmälle hankkeiden suunnittelu ja selvitys työ etenee, sitä enemmän löytyy ennakoimattomia kustannuksia. Jokainen hanke on uniikki. Ei voida arvioida hankkeen hintaa suoraan sen mukaan, mitä vastaavanlainen hanke jossain muualla on maksanut.

Kun rakentamisen hinta suunnittelun edetessä alkaa lopulta hahmottumaan, on itse suunnitteluun satsattu jo niin paljon rahaa, että hankkeen torppaaminen tuntuu lähes rikolliselta.

Ratikan osalta numerot näyttävät tässä vaiheessa kuitenkin varsin hyviltä. On laskettu, että ratikan rakentamiseen satsattava raha tulisi 1.1 – 1.4 kertaisesti takaisin. Käytännössä tämän mahdollistaa ratikka reitin kiinteistöjen ja maa alueiden arvon nousu.

Tampere on hakenut yhdessä Turun kanssa valtiolta apua suunnittelun kustannuksiin. Tästä varmasti on säästöjä löydettävissä, kun kaikki mahdollinen tieto kaupunkien kesken jaetaan, eikä molemmat tee samoja selvityksiä erikseen.

Selvää kuitenkin lienee, että lopullista hintalappua tullaan korjaamaan vielä moneen kertaan.

Sitten siihen itse kysymykseen; TARVITAANKO ratikkaa?

Jos Tampereen kaupunki seudun arvioidut väestönkasvuennusteet pitävät vähääkään paikkansa, on selvää että joukkoliikenteen käyttöastetta täytyy lisätä roimasti. Lisääntyvän henkilöautoliikenteen ja tarvittavan bussiliikenteen kasvamisen myötä, Tampereen liikenne ilman ratikkaa ajautuu kaaokseen.

Ratikattoman Tampereen liikenteen järjestämiseen tarvittavan infran rakentamisen hintalappu kasvaa kestämättömäksi.

Ratikan kanssakin autoliikenteen järjestämisen kustannukset lähivuosikymmeninä tulevat olemaan mittavia.

Itse asun perheineni Hervannassa. 14 ja 17 vuotiaat tyttäret käyvät koulujaan keskustassa.

Monena aamuna on tytöt jääneet pysäkille seisomaan linja-auton ajaessa tylysti ohi. Bussi on ollut Hervannan viimeisillä pysäkeillä ennen valtaväylää jo yksinkertaisesti niin täynnä, että mukaan ei ole mahduttu!

Eli kyllä, ratikka kehiin vaan!!